m o s a i c s: bloggaus

-muutto-

Tue, 05 Feb 2008 06:25:10 GMT

nyt oli aika muuttaa, pakata kimpsunsa -tekstinsä ja kuvansa- uuteen osoitteeseen.

jakaa kirjoittaminen ja kuvat, ajatukset ja ideat, kahteen blogiin.

Päiväkirjamaisuus , arkipäivän ajatukset ja tekemiset blogiin helinää

Sisustajan kuvat ja ideat, linkit blogiin sisustajan korvamerkit

Tämä vanha ja tuttu ei häviä minnekään,

sisustuksellista osuutta siirrän hiljalleen sisustajan korvamerkkeihin,

haircut ja päiväkirjat jäävät tänne, kultaisiin muistoihin.

riittaHelinä kiittää ja kumartaa, siirtyy uudelle näyttämölle.

-TULE MUKAAN-

hilikkua vaille 100

Sat, 19 Jan 2008 22:27:43 GMT

Kävijöitä eilen hilkkua vaille sata. hups.

Näin tässä unta odotellessa selasin blogeja, sattumanvaraisesti.
Kauniita kuvia, muutenkin mielenkiintoisia. Kielestä en nyt välttämättä juurikaan mitään ymmärrä, kuvien kieli onneksi on ymmärretävää.
Tämänkin lajin tirkistely on - no mielekiintoista. (hullulla halvat huvit)

If you are wondering, why is the link to your blog here, in my Finnish language blog,
I just looked blogs all around and I found interesting and nice ones. Your's blog too. :)

hullám

Pedalant pels Andes

enzoavolio.blogspot.com

D'Anthony Design

Foto al día

Le blog de Zoul

... jotain TOSI hymyilyttävää

Mon, 29 Oct 2007 19:26:19 GMT

... jos hymy on hyytynyt,

niin tällä se irtoaa .... klik

via Katajavuori

BLOGI-identiteettikriisi

Mon, 29 Oct 2007 05:43:08 GMT

Blogin kirjoittamisessa olen nyt kriisi-vaiheessa. Käyn taistelua blogini muodosta, siitä missä sen julkaisen, pidänkö yhdessä kaiken tällaisena sekametelisoppana - vai hajoitanko haircutin ja ammatillisen puolen erilleen.

Niinkuin pidänkin tästä Windows Live Spaces tyylistä, ongelmallista minusta on se, että tänne kommentointi vaatii kirjautumisen. Hankalaa kommentoijille, jotka eivät halua kirjaantua. Vieraskirjakaan ei näköjään sitä asiaa korjaa. Ehkä kaipaan enemmän vuorovaikutusta, keskustelua elämästä ja sisustamisesta.

Blogin päiväkirjamaisuus sinällään sopii minulle, miten lukijoille, en tiedä.Tänne kirjaan julkaisukelpoiset asiat ja ajatukset, niiden lukeminen vuodenkin jälkeen on mielenkiintoista, omaa lähihistoriaa. Erityisen harmittavaa olisi se, jos tämä häviäisi jokin päivä bittien taivaaseen, jättämättä jälkeäkään olemassaololostaan. Niinkuin kävi pikkuPikkuSiskolle. Karmaiseva ajatuskin, toivottavasti niin ei käy. KOP KOP - koputtaa puuta.

Ammatillisesti oma sisustamisen blogi olisi järkevä vaihtoehto. Sisustusblogi toimisi samalla omana kotisivuna ja näin markkinoisi sisustuspalveluja. Henkilökohtaisesti minua häiritsee sisustussuunittelu-kotisivujen "jähmeytyneisyys", kun ne kerran on tehty, niin ne ovat sitä päivittämättömänä pitkiä aikoja. Eikö kotisivujakin elävöittäisi suunnittelijan blogi, tai ehkä edes referenssikuvien useampi päivittäminen? Tähän suuntaan olen kääntymässä, mikäli siirryn työssäni enemmän suunnittelun saralle vapaana taiteilijan, kotisivun ja blogin yhdistelmä vaikuttaa hyvältä.

Siis julkinen blogi - omalla nimellä ja rinnalle tämä haircut, anonyyminä. Tai no- enemmän tai vähemmän anonyymi.

BTW, tuo facebook on kyllä kummallinen naamakirja. Siellä me anonyymit näytämme naamamme, kerromme nimemme, ikämme ja paljon muuta. Mitä ihmeen vapautumista tämä on ?

mosaiikkityö

Thu, 12 Jul 2007 04:42:54 GMT

Ihan ei tämän aamun "mosaiikkityö" tuohon taustalle onnistuntut,

mutta ehkäpä se tästä kehittyy...

Kuvan alkuperä Pafoksen mosaiikkeja,

mutta hiukan tuo vinous häiritsee silmää.

Ehkä osaan jossakin vaiheessa sen käsitellä enempi suoraan.

Pafoksesta muistui mieleen Tarja,

ja Tarjasta muistui mieleen tuleva loma Montenegrossa,

tismalleen kahden kuukauden päähän.

Tai,

kenties ajatuksenjuoksu oli juuri päinvastainen.

Tämä kirjoittaminen - tai ehkä enemmänkin vanhojen kirjoitusten lukeminen-

on kiintoisa harrastus.

Kuten myös muiden blogien lukeminen:

riikan

etsin

ajankuvia Oulusta

kuvia puistoista ja puutarhoista

- valokuvia.

Dallas pullaa

Mieto marinadi

obeesian sydän

Verkkolehti InMediasRes

Näkymätön tyttö

Vastavirtaan kulkija

Pligaa Blogi

- elämää, muuttamista, asiaa, kuvia.

White Country

Keltainen talo rannalla

Esinetarinoita

- kauniita asioita, ideoita.

- ja tietenkin

äiti

pikkuPikkuSisko & Veekula

tuhat kävijää

Wed, 19 Apr 2006 19:33:12 GMT

Tuhat käyntiä.

tätähän täytyisi ihan juhlistaa...

Mielenkiintoista seurata,

millä hakusanoilla tänne kukanenkin löytää tiensä.

Värityskirjan hakija pettynee...

eihän täältä löydy mitään väritettävää...

Paasto hakusanalla löytää

viikon paastoni tuntemukset...

tosin, olenkos sitä muistanut kirjata,

että paaston jälkeen oli pitkään todella todella nälkä !

Hirsitalon sisustukseen en ole mainintoja saanut kuin kerran,

silläkin tänne löydettiin.

Kuultovalkoinenkin oli jollain hakusanana...

Toivottavasti joku viihtyykin,

tuntuu vaan ... että kuka näitä jaksaa lukea... ?

Ketä nämä jutut kiinnostaa...?

No,

ainakin tämä on ihan hyvä yhteydenpitoväline

siskon kanssa... !

Toistemme blogeista luemme kuulumisemme...

Säästyypähän puhelinkulut !

Runosuonikaan ei ole pulpunnut,

ehkäpä ... sekin ... joskus .... taas.

Jospa sitten siellä lämpimässä.....

Yritin houkutella mukaani ystävääni Katjaa...

mutta voihan kesärenkaat... !

Sinne menevät... lomarahat.

Mielenkiintoista nähdä, millainen loma kohdalle taas sattuu...

Yleensä yksin matkatessa lomani on olleet ihan mukavia,

tosin eräs naispaikalla matkustettu oli varmasti viimeinen sorttiansa...

Nytkin 70 € lisämaksu tuntuu pieneltä uhraukselta...

Kun vaihtoehtoina on paikallisten miespuolisten henkilöiden sukukalleuksien esittely... ja lisääntymisrituaalien harrastaminen oleskelutilan sohvalla.... ja iloliemien nauttimisen aloittaminen heti aamusta.... ( tosin loppulomasta alkoi onneksi kunto jo pettää, ja iltapäivät ja illat menivät sammunein silmin)

... ja tämä kaikki sen toisen naispaikkaisen taholta !

heikompi hermoinen olisi varmaan ottanut jo pultit, moneenkin kertaan...

Sinällään kokemuksena mielenkiintoinen,

ensimmäistä kertaa uskaltauduin huutamaan ja suuttumaan suht.koht. vieraalle ihmiselle... ja eihän se siitä särkynyt... tosin ei kyllä parantanut juuri tapojaankaan....

Nyt asialla voi nauraa,

silloin ei ehkä ihan joka hetki ....

Yksinmatkustamisessa on puolensa,

saa tehdä juuri sitä mitä itse haluaa.

Muurari kun ei nauti auringonpalvonnasta,

häntä on tällaiselle matkalle ihan turha mukaansa ottaa.

Ihan raukka pitkästyisi...

Itse odotan auringon ottoa, uimista....

itsellisiä kävelyretkiä...

uusia maisemia... kuljeskelua kameran kanssa...

tuntemuksien kirjoittamista...

Hyvää ruokaa...

vielä,

vielä kuukausi...

sen kun jaksan odottaa....