m o s a i c s: työ ja yrittäminen

hetki vapaudessa

Wed, 30 Jan 2008 08:09:41 GMT

tänään, hetki sitten

elämä ja tekeminen

tuntui

vapaalta.

oliko se pieni hetki

yrittämisen vapaudesta?

vapaudeta valita

työnsä ja tekemisensä,

ajankohta

työlle ja tekemiselle

no, vielähän en ole yrittäjä,

lähinnä työttömän ja tekijän välimuoto.

Kyllä osuuskunta on oiva keksintö,

näille tekijöille joilla ei ole jatkuvasti tekemistä,

vaan silloin ja tällöin.

Positiivista on myös se, että yhteistyökumppani-verhoomoon saan viedä mainoksen

suunnittelupalveluistani. Hienoa.

Myöskin se on hienoa, että maanantaina pääsen vihdoin siihen neuvotteluun,

joka voi olla askel taas eteenpäin. Ehkäpä siihen yrittäjyyteen.

20 vuotta ja 13 päivää

Fri, 18 Jan 2008 16:50:11 GMT

Olivat laskeneet, työvuoteni ja päiväni. 20 vuotta ja 13 päivää. Siis lähes puolet tähän mennessä eletystä elämästä.

Mitä kaikkea sitä on tullutkaan tehtyä:

- Sairaalan siivoojana. Alkuun vanhemmat siivoajat eivät edes opettaneet nuorta naista laittamaan käsineitä käsiin. Niin sitä siivottiin sairaalan vessoja paljain käsin. Oliskohan älynkäyttö ollut sallittua?
- Ulkolähettinä sairaalassa, hoitoapulaisena (ja apuhoitajan sijaisena vailla mitään alan koulutusta!), kylvettäjänä. Ulkolähettinä olosta muistui mieleen se tapaus, kun vein potilasta suureen sairaalaan, ja samalla reissulla silmälasini meni rikki. Siinä sitä yritettiin suuren sairaalan käytäviä lähes sokeana ohjata potilasta oikealle poliklinikalle.
- Maalimyyjänä, useaankin otteeseen. Tyttösenä kävelin maalihyllyjen välissä ja hoin itselleni :"lateksi - alkyydi- lateksi". Enkä osannut ensimmäiselle asiakkaalle sanoa, millä maalattava pinta pestään ilman maalausta. Sanoin vain, että otans selvää ja asiakas siihen: "minä olen tullut erikoisliikkeeseen ,eikä täällä tiedetä.....jne." Kidesoodaa siihen aikaan käytettiin.
- Keittiöapulaisena Utsjoen vanhainkodilla. Ehdottomasti erikoisin paikka asua ja tehdä töitä. Yhden kesän verran. Asuin samassa rakennuksessa, ja niinpä oli erään työpäivän päätteeksi huoneeseeni eksynyt huonomuistinen asukki sängylle pötköttelemään. Kesän kruunasi etelänmatka Rovaniemelle Helsingistä kesätöissä olevan Tiinan kanssa. Rovaniemi tuntui todella isolta paikkakunnalta Utsjoen jälkeen.
- Rajavartioston keittiöllä keittiöapulaisena. Valmistin alokkaille sunnuntaina jälkiruuaksi appelsiinriisiä, ja riisipuuroon lisäsin reilusti suolaa. Sinä sunnuntaina syötiin sitten jäätelöä jälkiruuaksi.

Loput vuodet onkin sitten kertyneet näissä nykyisenkaltaisissa tehtävissä ja ilmeisesti ainakin sama mokoma pitäisi vielä kertyä. Hauskimpia ovat olleet kyllä nuo nuoruuden työpaikat, näin kun jälkikäteen ajattelee. Ehkä silloin ei niin ajatellut. Ihan olleet oikeita duunarin töitä!

Seitsemän harhaista uskomusta johtajuudesta

Tue, 16 Oct 2007 04:42:43 GMT

Etsin linkkiä Tiia Arjanteeseen, ja löysin Tiara Consulting sivut,

Sieltä Arjanteen kirjan "Johtajuuden kolma silmä" esittelyn, sen teemat.

Ehkä olisi hyvä kirja luettavaksi.

---------------------------------------------------

Seitsemän harhaista uskomusta johtajuudesta ovat:

”On pärjättävä yksin.”
”On hallittava kaikkea.”
”On oltava jatkuvassa liikkeessä.”
”On oltava oikeassa.”
”On oltava täydellinen.”
”Muiden on oltava kuten minä.”
”Valta on jollakin muulla.”

--------------------------------------------------

Kysymyksiä esimiehille ja alaisille

Sat, 13 Oct 2007 13:46:22 GMT

Tiia Arjanne,

Psykologi, Liikejohdon konsultti

(mieti näitä hetki, lopussa Tiia Arjanteen kommentit)

Kolme Kysymystä Pomolle

1.Mikä on tärkein tehtävä johtaessasi alaista ?

2.Mikä on ensimmäinen tunteesi, kun saat kritiikkiä alaiseltasi?

3.Kuinka usein annat positiivista palutetta alaisellesi?

Kolme Kysymystä Alaiselle

1.Mikä on ensimmäinen tunteesi, kun pomo tulee?

2.Montako hyvää ominaisuutta osaat kertoa pomostasi?

3.Kuinka usein annat positiivista palautetta pomollesi ?

Pomolle

1. Ajattelitko, että tehtäväsi on saada asiat sujumaan ja päästä tavoitteseen?

Tulitko ajatelleeksi sitä, että jokaikisen asian takana on ihminen?

2. Harmittaako?

Kehittymisen edellytyksenä on palaute.

Aivan huolimatta siitä, oliko kritiikki oikeutettua vai ei, kertoo se siitä, että joku on tyytymätön.

Onko sinulla varaa tyytymättömiin alaisiin? Tyytymätön alainen toimii puolitehoisesti.

3. Kaksi kertaa vuodessa vai silloin kun siihen on hyvä syy?

Palaute on tärkein työväline, silloin ihmiset kehittyvät.

Palaute innostaa ja antaa uuta voimaa tehdä työtä paremmin.

Palautteen täytyy ola aitoa ja täysin totta.

Jos et näe alaisissasi mitään positiivista, sinun täytyy todella tarkistaa ihmiskäsitystäsi.

Alaiselle.

1. Ärsyttääkö? Tuntuuko siltä, että nyt se taas tulee kyttäämään ja arvostelemaan?

Arvostatko muuten itse omaa työtäsi, onko siinä jotain kehitettävää?

Jos on kehitettävää, voisit pyytä pomoltasi apua, näin saat hänestä valmentajan ja muutat pikkuhiljaa suhteen valmennussuhteeksi.

2. Pitikö sinun miettiä pitkään vastaustasi,minkälainen on käsityksesi esimiehestä?

Onko hän vain välttämätön paha vai löydätkö hänestä jotain positiivista?

Pomo on tärkein yhteistyökumppanisi ja voit vaikuttaa tähän suhteeseen positiivisesti.

3. Yllätyitkö? Ajattelitko, ettei se kuulu sinun hommiin?

Kerro pomollesi, mistä häntä arvostat.

Tulet yllättymää, hän tulee lisäämään tuota käyttäytymistä.

Lainaus YLE1 ohjelmasta :Härkää sarvista 8.10

hiukan jo helpottaa -elämä ja olo

Thu, 30 Aug 2007 16:08:59 GMT

Tänään sai hiukan päästellä höyryjä ulos. Sauvakävelyn lisäksi sai puhuttua asiansa ulos esimiehille. Oliko hyvä asia vai ei, en tiedä, mutta helpotti kovasti. Erityisen huvittavaa on se, että juuri tämä kuukausi taitaa tehdä ennätyksen myynnillisesti - ainakin omalla kohdallani. Monta isoa, toteutunutta kauppaa, jotka ovat todella vaatineet suunnittelua ja töitä. Oli hyvä fiilis, eilisen huonon fiiliksen tilalle. Myös puhuminen auttoi, olen sitä lajia etten voi olla hiljaa ja märehtiä asioitani itsekseni.

Kunpa sitä uskaltaisi ottaa sen askeleen, että alkaisi yrittäjäksi. Ehkä velattomana sekin olisi helpompaa aloittaa, mutta nämä -onneksi pienet- velat hiukan jarruttaa. Mutta luulisi, että töitä tekevällä riittäisi, kunhan idea olisi hyvä ja taloudellisestikin kannattava. Ehkäpä viikonloppuna muovautuu liiketoimintasuunnitelma, ja sitten rohkeasti hakemusta Finnveralle.

Pitäiskö jo vihdoin lopettaa tämä jossittelu, ja tehdä jo jotain ?